Yksinluistelu

Harjoittelun suunnittelu  

Yksinluistelun kilparyhmille (KA, K1, K2, K3, K4) päävalmentaja tekee kausisuunnitelman, josta käy ilmi ryhmän tavoitteet sekä yksilölliset tavoitteet kyseiselle kaudelle niin jäällä kuin oheisissa. Tästä nähdään myös kilpailut, pääpiirteet kauden kulusta sekä loma-ajat. Yksinluistelun yksilölliset tavoitteet pohjautuvat luistelijoiden kanssa keväällä käytyihin kehityskeskusteluihin. Kehitysryhmien kausisuunnitelmista vastaavat kunkin ryhmän vastuuvalmentaja.

Suunnitelmat käydään yhdessä läpi valmentajapalavereissa sekä seurataan suunnitelmien toteutumista. Kehitysryhmien suunnitelmat pohjautuvat pitkälti Suomen Taitoluisteluliiton Tähti diplomien elementteihin, joissa edetään johdonmukaisesti taitojen harjoittelussa. Kausisuunnitelma jaetaan ryhmien kanssa työskentelevien valmentajien kesken tarpeen mukaan. Joka viikko päävalmentaja tekee viikko kohtaisen suunnitelman yksinluistelun kilpa- ja kehitysryhmille. 

Viikko-ohjelma etenee kausisuunnitelman mukaan ja viikkosuunnitelmasta ilmenee mitä ryhmät harjoittelevat jäällä ja oheisissa. Nämä ovat kirjattuna Google Driveen ja ne on näkyvillä kaikille ryhmissä toimiville valmentajille. Suunnitelmasta selviää harjoiteltavat elementit sekä teemat tunneille ja viikkosuunnitelmat näkyvät myös K2, K1 ja KA luistelijoille. Tunnin kulun tarkempi suunnittelu jää kyseisen tunnin vetäjälle. Viikkosuunnitelmalla varmistetaan, että harjoituksissa on jatkumoa. Näin myös kaikki valmentajat ja ohjaajat näkevät mitä harjoituksissa on tehty ja mistä jatketaan. Näin taataan luistelijoille päämäärätietoinen harjoittelu. 

Seuran yksinluisteluryhmät

Ryhmät muodostuvat taitotason, mahdollisten suoritettujen testien mukaan, luistelijan kilpasarjan sekä luistelijan valmiuksien mukaan. Luistelijan siirto uuteen harjoitteluryhmään tapahtuu aina valmentajan kirjallisella ilmoittamisella joko sähköpostitse tai viestimällä. Ryhmäsiirtoja ennen usein luistelija kutsutaan ensin sparraamaan seuraavaan ryhmään, jotta luistelijan on helpompi päästä uuteen ryhmään mukaan. Sparrausjakso voi olla lyhyt tai pitkä.

Kilpaileminen yksinluistelun kilpailuissa 

Suomen taitoluisteluliiton yksinluistelun kilpailujärjestelmässä luistelija etenee kilpailutasolta toiselle suorittamiensa testien ja iän perusteella.  Testit on suoritettava järjestyksessä alusta alkaen, mikäli haluaa pyrkiä vaikeampiin kilpailusarjoihin.

Testijärjestelmä koostuu perustesteistä ja elementtitesteistä, joita luistelija pystyy suorittamaan erillisissä testilaisuuksissa.

Perustestejä on viisi erilaista kokonaisuutta. Ne koostuvat taitoluistelun erilaisista askeleista. Yksi testikokonaisuus sisältää 4–6 erilaista askelkokonaisuutta. Elementtitestejä on seitsemän erilaista, ja jokainen testi koostuu taitoluistelun hyppyelementeistä sekä pirueteista, jotka Taitoluisteluliitto on määritellyt jokaiseen testiin. 

Taitoluissa voi SM-tason lisäksi kilpailla kansallisella tasolla. Tähän kuuluvat kansalliset noviisit, juniorit ja seniorit. Näihin sarjoihin edetään myös testien avulla ja sarjoissa on osattava monipuolisesti elementit sekä osa-alueet. 

Lisäksi laji tarjoaa tähtiarviointi kilpasarjat, joihin luistelijan ei tarvitse testejä, vaan kilpasarjan voi valita iälle sopivalle tasolle aina 19 ikävuoteen saakka. Seinäjoen taitoluistelijat tarjoavat kilpailusarjoja luistelijoille kaikille kolmella tasolla.

Kansallisissa- ja Sm-sarjoissa sarjojen valtakunnalliset loppukilpailupaikat jaetaan alueellisissa lohkokilpailuissa tehtyjen luistelijan kauden parhaiden pisteiden mukaan. Kilpailusarjat määrittyvät kilpailijan iän, testien ja taitotason mukaan. Kilpailusarjasta keskustellaan ennen uuden kilpailukauden alkua luistelijan ja perheen kanssa kehityskeskusteluissa. 

Tinteissä, taitajissa ja minit sarjassa kilpailuiden tavoitteina on löytää esiintymisen ilo sekä lähteä rohkeasti esiintymään.  Valmentajan rooli näissä kilpailuissa on olla luistelijan tukena sekä opetellaan yhdessä kilpailurutiineja ja sitä, miten kilpailuissa toimitaan. Näitä asioita käydään läpi myös vanhempien kanssa. Kaikilla innokkailla on mahdollisuus päästä kilpailemaan, kunhan luistelija osaa perustaitoja (yksöishyppyjä, peruspiruetteja, kaaret, kolmoset ja sirklaukset). 

Silmuissa (A, -B, Tähti) ja tähtidebytanteissa kilpailuissa harjoitellaan keskittymään omaan tekemiseen ja suoritukseen. Kiinnitetään myös huomiota esiintymistaitojen kehittymiseen ja rohkeuteen esiintyä hyvällä vauhdilla. Ohjelmiin voi asettaa tavoitteita, esimerkiksi uuden hypyn opittuaan sitä voi tavoitella kilpailutilanteessa. Valmennuksen tehtävänä kilpailuissa on tukea luistelijaa sekä auttaa luistelijaa harjoittelemaan kilpailemista turvallisessa ympäristössä.

Kansallisissa sarjoissa, SM-sarjoissa sekä debytanteissa kilpailullisia tavoitteita on oman pistesaldon kerääminen. ISU arviointi tukee hyvin kehitystä ja luistelijan on helppo seurata asioita, joissa kilpailujen välillä on kehittynyt. Sarjoissa tavoitellaan myös loppukilpailupaikkoja. Valmentajan rooli on tukea luistelijaa kilpailutilanteissa, kilpailuun valmistautumisesta sekä kilpailurutiineissa. Kilpailutilanteen koostuvat aina alkuverryttelystä maalla, alkuverryttelystä jäällä, kilpailusuorituksesta sekä loppuverryttelystä. Valmentaja käy läpi suorituksen luistelijan kanssa kilpailusuorituksen jälkeen. Myös vanhempia kanssa pyritään kilpailupaikalla suorituksen jälkeen keskustelemaan.  Kilpailusta riippuen kilpailumatkat voivat toimia myös yhteishengen kohottajina.